Lihapullarallia: Mitä elämääni kuuluu tällä hetkellä?

Kuten otsikko jo sanoo, ajattelin hieman avata viimeisen puolen vuoden tapahtumia hieman. Yritän saada tästä tehtyä edes joten kuten järkevää postausta, jossa tapahtumat menisi edes jotenkin aikajärjestyksessä.

Joulukuussa sain puhelun, josta innoistuin hirmuisesti. Mulle nimittäin soitettiin, että haluanko puoleksi vuodeksi päiväkotiin töihin! No tottakai! Paikka oli minulle vielä ennestään tuttu. Olin siellä 2013 kuukauden kesätöissä, sekä 2015 viisi viikkoa työharjottelussa. Eli siis työllistyin, ainakin hetkellisesti. Töissä oli hyvä ilmapiiri ja tunsin oloni osaksi tiimiä, joka on hyvä. Viihdyin siellä tosi hyvin ja oli aivan mahtava puolivuotta. Töiden loppuminen sitten ei ollutkaan niin kivaa...

Maaliskuussa muutin uuteen ja isompaan asuntoon. Tämä asunto on aivan mahtava ja viihdyn tässä. Vielä kun saisin sisustettua... Edellinen asuntoni oli todella ahdistava ja halusin vain sieltä pois. Siinä oli 43,5 neliötä ja se oli kaksio, mutta pohjaratkaisu oli aivan pylly. Tämä taas on 62 neliöinen, alin kerros ja halpa vuokra. Voisin joskus vaikka videolla kiertää tätä asuntoa, vaikka tämä onkin aika tyhjä ja keskeneräinen. Maaliskuussa aloitin myös laihduttamisen, varmaan miljoonannen kerran, mutta nyt olen tosissani tämän suhteen. Aloitin laihduttamaan cambridgen avulla. Mulla on oma valmentaja Hämeenlinnassa, joka tsemppaa mua paljon ja hänellä on ollut suuri vaikutus mun jaksamiseen ja onnistumiseen. Jatkan siis dietillä edelleen. Tähän asti olen pudottanut jo hieman yli 15 kiloa! En olisi koskaan uskonut, että minusta olisi tähän. Matkaa tavoitteeseen vielä kyllä on.

Huhtikuu olikin sitten hieman surullisempi, enkä asiasta aio sen suuremmin kertoa, sillä se satuttaa minua edellen ja olen vieläkin aivan rikki, sekä haluan kunnioittaa hänen yksityisyyttään, etten avaudu asiasta julkisesti. Eli minun paras ystäväni ''jätti'' minut. Välit poikki, eikä enää edes lue viestejäni... Suoraan sanottuna täyttä ~~paskaa~~...

Toukokuussa sitten oli hieman vaikeaa ja haikeaa (aika runollista) juhlia minun 20v synttäreitä, sillä se eräs minulle tärkeä henkilö ei ollut mukana... Mutta pistin kunnolla rahaa haisemaan ja kutsuin läheisimpiä ystäviäni juhlimaan naamiais teemaisia synttäreitä. Lähdimme osan kanssa noin kello 11 baariin ja kyytinä oli mikäs muu kuin limosiini! Oli kyllä kokemus mennä hevosmaski päässä limolla baariin ja baarista kotiin. Meillä oli oikein mukava ilta ja sieltä tarttui veljeni kaveri, tavallaan vahingossa meidän matkaan. Hän ei päässyt kotiinsa millään, joten tarjosin yöpaikkaa, mutta veljeni otti hänet heille nukkumaan. Meillä oli vielä ''jatkot'' minun kotona, johonkin aamu 6 tai 7 saakka. Mahtava ja ikimuistoinen ilta!

Kyllä, sain syntymäpäivälahjaksi munakoison. <3

Super Mario ja herrasmies hevo limossa.

Synttäri hevo pelaa bilistä.

Koiso ristittiin Eskoksi.♥

Taisi myös olla toukokuun alkua, kun hiukseni kokivat muodonmuutoksen mustasta kirsikan punaisiksi.

Kesäkuussa sitten työni loppui ja se oli hirveän haikeeta... Koko päivän pidättelin itkua ja onnistuin, kunnes suljin päiväkodin portin viimeistä kertaa. Itkin kotona melkein koko päivän. Olin niin kiintynyt niihin lapsiin, työkavereihin, sekä rutiiniin. Tykkäsin olla siellä ja tein (teen kyllä aina) työni sydämeni pohjasta ja tämä on todella se, mitä haluan tehdä, hoitaa lapsia.

Heinäkuu eli nykyhetki. Eipä tässä oikein muuta ole tapahtunut, kuin Nellan oireileva puhkuri. Nella on ollut meillä seitsemän vuotta ja vain kerran ennen puhkuri on sillä oireillut. Se oli Nellan ensimmäinen kesä meillä, kun se puhkuri todettiin, muuten ollut ihan oireeton. Nelppa siis rupesi hirveästi yskimään, sekä hengitti raskaasti ja oikein pumppasi ilmaa alakeuhkoista. Kutsuttiin eläinlääkäri, joka kuunteli keuhkot ja antoi kortisoni piikin, sekä määräsi Ventipulminia annettavaksi, tätä Nella muistaakseni sai seitsemänkin vuotta sitten, sekä siltä varalta, jos tuo Ventipulmin ei auta, niin kortisonia tabletteina, mutta sille ei ole nyt tarvetta, sillä tuo jauhe on auttanut. Kysyin myös hyviä tuotteita ennaltaehkäisyyn. Tässä kuussa myös ollessani itse festareilla, sain sielä kissojeni hoitajalta viestin, että mitäs nyt tehdään, kun Pipe vuotaa alapäästä verta... En tiedä mihin aikaan viesti oli tullut, sillä festareilla ei netti toiminut kunnolla ja sain myös heti perään viestin, että kissalle on varattu aika eläinlääkäriin. Kiitin kissani hoitajaa tuhannesti. Kissalla oli virtsakiviä ja ell antoi sille kolme erilaista piikkiä ja Pipellä oli alilämpöä. Kun tulimme kotiin, ell oli antanut ohjeeksi mitata lämpö ja ilmoittaa hänelle. Sunnuntaina oli hieman alilämpöä, mutta kissalla hyvä ruokahalu, eikä verta ollut tullut, mutta maanantaina, oli tullut verta, sekä alilämpöä vielä oli. Eäinlääkäri määräsi kissalle kymmenen päivän antibiootti kuurin, joka loppui eilen ja kissa on täysin terve! Suuri kiitos myös eläinlääkärille, joka otti kissani vastaan viikonloppuna, vaikka hän ei ole päivystävä, sekä oli kiinnostunut kissan voinnista myös vapaalla, sekä koko hoito saatiin laskulle, niin ei hoitajien tarvinnut mitään maksaa!

Muita asioita joita haluan mainita, on mm. hiusten muuttuminen heinäkuussa taas. Tällä kertaa violetiksi!

Eppu äitini ratsuna! En tosiaan yhtään muista, että milloin tämä ensimmäinen kerta oli. Äidin ratsastelu on nyt jääny, mopon epäkunnon takia, mutta nythän se voi taas jatkua!